Kutsukortti järjestämiini 100v juhliin, kortti nro 52/2015

Minäpä sitten päätin järjestää äidilleni ja esikoiselleni yhteiset synttärit 100v, jotka keväällä vietettiin. Äidilleni juhlat olivat täysi yllätys, johon ystäväni sitten hänet haki, silmät sidottuna ajaen sieltä ja täältä paikan päälle, jotta saatiin äitini suuntavaisto katoamaan. Lapseni sen sijaan oli myös itse mukana järjestelyissä ja tietoinen tulevista juhlista. Etsin myös äitini serkut kutsun saajien joukkoon, serkut, joiden kanssa en muistanut äitini koskaan olleen missään tekemisissä. Lapseni taas vastasi itse kutsun saajista, ystävistä jotka paikalle tahtoi syntymäpäiväänsä juhlistamaan. Näistä kutsuista se alkoi, tuo suunnaton asioiden muistaminen ja järjestäminen, miettiminen. Kyllä kannatti, juhlat olivat suurenmoiset ja ainutkertaiset. Mukana leikkiä, bingoa, ruokailu, kakkukahvit, orkesteri eikä pappiakaan ollut unohdettu, se kun seurakunnan puolesta tekee tervehdyskäynnin 70 vuotta täyttävän ihmisen luona ainakin täällä meidän kunnassa.